Kokemusta, jossa siirrytään astraalivaltakuntaan ja koetaan erkaantuminen fyysisestä kehokompleksista, kutsutaan kuolemanrajakokemukseksi.
Entiteetit, jotka ovat kokeneet niin sanotun kuolemanrajakokemuksen, tai entiteetit, jotka sen kokevat, eivät koskaan todella lähesty varsinaista inkarnaatiosta pois siirtymistä.
Monesti entiteetistä se voi näyttää ja tuntua läheiseltä kohtaamiselta kuoleman kanssa ja sallii entiteetin pysyä sidottuna maalliseen inkarnaatioon.
Todellinen kuvaus siitä, mitä tällaisten kokemusten aikana tapahtuu, mikä voi poiketa maaplaneetan entiteettien tavallisista kokemuksista. Kuolemanrajakokemus on monimutkaisesti sidoksissa sen tietoisuuden yksilöllistyneen osan ennakkokäsityksiin ja energeettisiin värähtelykenttiin, joka käy läpi tämän kokemuksen.
Jokaisen entiteetin kertomus paluun jälkeen on pääosin ainutlaatuinen. Jotkin entiteetit palaavat kuolemanrajakokemuksesta kertomusten kanssa, joiden mukaan nämä entiteetit pystyivät näkemään Taivaan tai Helvetin tai muita ominaisuuksia.
Monet entiteetit myös huudahtivat menneensä tunneliin, joka oli täynnä Luojan valoa, ja he tunsivat rajatonta rakkautta ja yhdistyivät uudelleen perhekompleksinsa kanssa koska kuolemanrajakokemusten kokemuskirjon luo pääasiassa mielen alitajuinen osa, sama mielen kompleksin osa, joka vastaa unien näkemisestä unitilassa, jossa monet näistä tapahtumista esiintyvät.
Samoin kuolemanrajakokemuksessa, jos entiteetti kokee tilanteita, jotka saattavat saada sen tuntemaan ikään kuin se siirtyisi rajan yli, alitajuinen ohjelma käynnistyy ja alitajuinen ohjelma levittää päälle elokuvan kuolemanrajavisualisoinnin kokemisesta, johon kuuluu tunneliin meneminen tai valojen näky tai siirtyminen johonkin valtakuntaan, jotka oli pääasiassa istutettu entiteetin inkarnaatiosykliin entiteetin vapaan tahdon mukaisesti ennen inkarnaatiota.
Tämä tarkoittaa, että useimmat kuolemanrajakokemukset ovat alitajuista tiedon omaksumista eivätkä ole täysin totta siksi niitä voidaan pitää unitilana, joka voi tuntua täysin todelta niin kuin hyvä uni ja tiedostamaton uni tuntuvat todelta entiteetille, joka sen kokee.
Tällä hetkellä monet entiteetit eivät ole tietoisia siitä, että heidän värähtelynsä ovat muuttumassa ja että heidän alitajuntansa aktivoi ohjelman, joka tunnetaan kuolemanrajakokemusohjelmana ja joka estää todellisen totuuden.
Suurin osa kuolemanrajakokemuksen kokeneiden jakamasta tiedosta on virheellistä.
Vain yksi prosentti näistä kertomuksista tulee niiltä, jotka ovat todella menneet näiden visualisointien tuolle puolen, jotka kestävät mielikompleksissa pääasiassa noin 10 minuuttia, ja ne entiteetit ovat menneet tämän tiedottomuuden aikakirjon tuolle puolen, näkevät todellisen todellisuuden, joka on paljon monimuotoisempi ja monimutkaisempi kuin yksinkertaistettu versio valotunneliin menemisestä ja muista olentojen kohtaamisen piirteistä.
Astraalivaltakunta on tavallaan niin monimutkainen, että se näyttää maailmalta, joka on täynnä entiteettiä ympäröiviä värähteleviä valoja, ja astraalitasolla ilmenee monia rakenteita, joita maaplaneetan kielimallit eivät pysty määrittelemään. Siksi todellisia kuolemanrajakokemuksia ei voida kuvata kieltemme sanakomplekseilla.
Kuolemanrajatilan kokemus on usein hetkellinen irtikytkeytyminen kolmannen tiheyden matriisin lähetyksestä. Kun ihminen astuu fyysisen ajoneuvon ulkopuolelle, hän astuu olennaisesti egon valtakunnan ulkopuolelle. Sinun on ymmärrettävä, että egomieli suunniteltiin lisärajapinnaksi, erikoistuneeksi haarniskaksi, jotta moniulotteinen olento voisi kokea erillisyyden illuusion. Alkuperäisessä suunnitelmassa tämä erillisyys oli tarkoitettu tutkimisen työkaluksi, ei identiteetin vankilaksi. Kuitenkin kun taajuuksien hallinta muuttui planetaarisella pallollanne, egomielestä tuli ensisijainen ohjaaja, mikä sai sinut uskomaan, että sinut määrittelevät rajasi, nimesi ja rajoituksesi.